Usein opiskelevan ihmisen tuki ja turva lukukauden ajaksi on kesätyön avulla saatava palkka. Tämä antaa opiskelijalle riittävän varan selvitä lukuvuoden ilman lainaa tai opintoja mahdollisesti haittaavaa työtä opintojen ohella. Opiskelijolle on turha puhuakaan kesätyön merkityksestä, sillä jokainen varmasti tiedostaa sen merkityksen niin taloudellisesti kuin työkokemuksen antajana. Nykytilanteesta johtuen moni opiskelija joutuu hakemaan kokemusta joskus toiste. Tämä tuskin lohduttaa opiskelijaa.
Nykyinen maailmanlaajuinen talouden tilanne on saanut monen opiskelijan huolestumaan. On vaikea löytää Suomesta töitä, kun varmoinakin pidetyt yritykset jättävät kesätyöläiset palkkaamatta kustannussyistä. Moni opiskelija on turhaan luottanut pääsevänsä aiempiin kesätyöpaikkoihinsa, tai saavansa uuden kesätyön omaa alaansa koskevalta sektorilta. Näin köyhä opiskelija joutuu jälleen kiristämään vyötään, sinnittelemään opintotuen kanssa ja turvautumaan opintolainaan. Opintotuki välttämättömyyksien jälkeen jää niin pieneksi, että on turha kuvitella opiskelijan kykenevänsilä elävänsä tasapainoista elämää. Tämä tuskin lohduttaa opiskelijaa.
Sauli Niinistön puheet ”puolilamasta” tuskin opiskelijaa lohduttavat. Vaikka ikävän asian koristelisi kuinka korusanaisesti ja kietoisi kauniisiin kääreisiin, ei se tuo lohtua tai ruokaa opiskelijan pöytään. Ainaiset rahahuolet, huoli tulevaisuuden työtilanteesta ja työkokemuksen puutteesta sekä velkaantuminen opintolainan kautta ajavat varmasti yhä useampia nuoria masennukseen, kun stressi ja epävarmuus tulevasta kasvavat. Nämä tekijät ahdistuksen ja stressin kautta lisäävät mielenterveysongelmia, ja saattavat näkyä vielä vuosienkin päästä. Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen kertoo, että viime laman aikaan syntyneiden mielenterveysongelmien aiheuttamia haavoja paikkaillaan vielä tänäkin päivänä. Kun päälle lasketaan nykyisen talouden tilanteen ongelmat, on selvää että tilanne vain pahenee. Tämä tuskin lohduttaa opiskelijaa.
Kuka sitten on syypää opiskelijan tai työttömän ahdinkoon? Yritykset? Valtio? Kunnalliset päättäjät? Sattuma? Yhtä tekijää on mahdoton nimetä, ja taantumat ja lamat ovatkin vain väistämättömiä kansantaloudellisia ajanjaksoja. Yhtä varmasti kuin yö ja päivä vaihtelevat, niin myös talouden tilanteet heittelehtivät. Yritysten tulee tehdä kaikkensa pärjätäkseen vapaan kilpailun markkinoilla, ja on vain luonnollista että tiukkoina aikoina säästetään. Tämäkään tuskin lohduttaa opiskelijaa.
Itse artikkelia kirjoittaessani kuulun niihin tuhansiin suomalaisnuoriin, joiden varmana pitämä kesätyöpaikka kariutui. Pelkästään kotikunnassani kahden yrityksen päätös jättää yli 200 kesätyöntekijää työllistämättä on monelle tuttavallenikin kova paikka. Vaikka tiedän etten ole asian kanssa yksin, se ei lohduta itseäni, tai varmasti muitakaan. Kuitenkin tulee tiedostaa se tosiasia, ettei tässä tilanteessa ole syyllisiä, ja on vain sopeuduttava. Vaikka suomalaiset herkästi kansana ajautuvat itsesääliin, nyt ei ole säälin aika, vaan aika kehittää itseään tehokkaasti uuteen nousukauteen. Tulee ponnistaa matalalta, ja ponkaista korkeammalle kuin koskaan ennen. Tulevaisuuden työvoima piilee meissä nuorissa – ”puolilaman” vaikeuksista huolimatta.
Nykyinen maailmanlaajuinen talouden tilanne on saanut monen opiskelijan huolestumaan. On vaikea löytää Suomesta töitä, kun varmoinakin pidetyt yritykset jättävät kesätyöläiset palkkaamatta kustannussyistä. Moni opiskelija on turhaan luottanut pääsevänsä aiempiin kesätyöpaikkoihinsa, tai saavansa uuden kesätyön omaa alaansa koskevalta sektorilta. Näin köyhä opiskelija joutuu jälleen kiristämään vyötään, sinnittelemään opintotuen kanssa ja turvautumaan opintolainaan. Opintotuki välttämättömyyksien jälkeen jää niin pieneksi, että on turha kuvitella opiskelijan kykenevänsilä elävänsä tasapainoista elämää. Tämä tuskin lohduttaa opiskelijaa.
Sauli Niinistön puheet ”puolilamasta” tuskin opiskelijaa lohduttavat. Vaikka ikävän asian koristelisi kuinka korusanaisesti ja kietoisi kauniisiin kääreisiin, ei se tuo lohtua tai ruokaa opiskelijan pöytään. Ainaiset rahahuolet, huoli tulevaisuuden työtilanteesta ja työkokemuksen puutteesta sekä velkaantuminen opintolainan kautta ajavat varmasti yhä useampia nuoria masennukseen, kun stressi ja epävarmuus tulevasta kasvavat. Nämä tekijät ahdistuksen ja stressin kautta lisäävät mielenterveysongelmia, ja saattavat näkyä vielä vuosienkin päästä. Suomen Mielenterveysseuran toiminnanjohtaja Marita Ruohonen kertoo, että viime laman aikaan syntyneiden mielenterveysongelmien aiheuttamia haavoja paikkaillaan vielä tänäkin päivänä. Kun päälle lasketaan nykyisen talouden tilanteen ongelmat, on selvää että tilanne vain pahenee. Tämä tuskin lohduttaa opiskelijaa.
Kuka sitten on syypää opiskelijan tai työttömän ahdinkoon? Yritykset? Valtio? Kunnalliset päättäjät? Sattuma? Yhtä tekijää on mahdoton nimetä, ja taantumat ja lamat ovatkin vain väistämättömiä kansantaloudellisia ajanjaksoja. Yhtä varmasti kuin yö ja päivä vaihtelevat, niin myös talouden tilanteet heittelehtivät. Yritysten tulee tehdä kaikkensa pärjätäkseen vapaan kilpailun markkinoilla, ja on vain luonnollista että tiukkoina aikoina säästetään. Tämäkään tuskin lohduttaa opiskelijaa.
Itse artikkelia kirjoittaessani kuulun niihin tuhansiin suomalaisnuoriin, joiden varmana pitämä kesätyöpaikka kariutui. Pelkästään kotikunnassani kahden yrityksen päätös jättää yli 200 kesätyöntekijää työllistämättä on monelle tuttavallenikin kova paikka. Vaikka tiedän etten ole asian kanssa yksin, se ei lohduta itseäni, tai varmasti muitakaan. Kuitenkin tulee tiedostaa se tosiasia, ettei tässä tilanteessa ole syyllisiä, ja on vain sopeuduttava. Vaikka suomalaiset herkästi kansana ajautuvat itsesääliin, nyt ei ole säälin aika, vaan aika kehittää itseään tehokkaasti uuteen nousukauteen. Tulee ponnistaa matalalta, ja ponkaista korkeammalle kuin koskaan ennen. Tulevaisuuden työvoima piilee meissä nuorissa – ”puolilaman” vaikeuksista huolimatta.
