Elämästä ei hengissä selviä. Mutta on olemassa lääke, joka pidentää elinikää, auttaa jaksamaan töissä ja opiskeluissa, vähentää riskiä sairastua moniin sairauksiin ja ylipäätänsä parantaa elämänlaatua. Lääke on liikunta ja sitä tulisi ottaa vähintään kolme kertaa viikossa riittävän suurina annoksina kerrallaan.
Liikkumattomuus ja huonot elintavat ovat melkoinen rasite kansantaloudelle. Kansa lihoaa, joka tuo tullessaan monia sairauksia. Lihavuus edesauttaa sairastumista mm. 2 tyypin diabetekseen, astmaan, sepelvaltimotautiin, kihtiin, metaboliseen oireyhtymään, joihinkin syöpiin jne.
Lisäksi yli 700 000 suomalaista syö psyykelääkkeitä. Masennus onkin suurin yksittäinen työkyvyttömyyden syy. Tätäkin ongelmaa lieventäisi, jos me suomaiset liikkuisimme enemmän. Todistettavasti liikunnan on todettu lisäävän fyysistä kuin henkistäkin jaksamista. Suomalaisten huono kunto ja ympärysmitan kasvu alkaakin jo rajoittamaan yritysten tehokkuutta. On yrityksen ja työntekijän molempien etu, että työntekijä jaksaa työssään. Tämän vuoksi kannatan kaikkea yritysten ja työntekijöiden yhteistyötä henkilöstön liikunnan lisäämiseksi.
Kansan huonokuntoisuudella ja lihoamisella on myös vaikutusta maamme turvallisuuteen. Armeija on eräänlainen valtion henkivartija. Sen tulisi olla tarpeeksi vahva ja häijyn näköinen, jotta se jo pelkästään olemassaolollaan estäisi konfliktien syntymisen. Suomen ”armeija-henkivartija” on enemmänkin hyvin kouluttautunut moniosaava möhömaha, jonka hengitys alkaa vinkumaan jo pienestä fyysisestä ponnistuksesta. Ei myöskään sinivuokkojen ja rajavartioiden kunnon heikkeneminen turvallisuutta kohenna.
On kuitenkin olemassa keinoja, jolla saisimme läskit liikkeelle eli kilot karisemaan ja kunnon kohenemaan. Ensinnäkin koululiikunnan tulisi palauttaa lamaa edeltävälle tasolle ja mielellään vielä ylemmällekin tasolle. Säännölliseen ruokailuun tulisi kannustaa, niin työpaikoilla, kouluissa kuin kotonakin. Säännöllinen ruokailu on osittain korvautunut välipaloilla, joissa saattaa olla jopa enemmän kaloreita kuin pääateriassa. Valistuksen lisäksi säännölliseen aterointiin kannustaisi poistamalla pirullisen herkulliset limsa ja karkkiautomaatit koulun ja työpaikan käytäviltä. Nämä seireenin tavoin houkuttelevat ihmisiä herkuttelemaan ja tällöin helposti myös korvaavat kunnon aterian.
Ruuan hinta on nousemaan päin, mutta tuskin se riittää yksinään hillitsemään ihmisten ylensyömistä. Mielestäni valtion tulisi verotuksen kautta tehdä terveellisemmästä ruuasta halvempaa kuin epäterveellisemmästä. Usein on kuitenkin toisin päin. Esimerkiksi sama ruoka, mutta vähärasvainen maksaa enemmän kuin saman eineksen rasvaisempi vaihtoehto. Lisäksi vuonna 2000 poistunut makeisvero tulisi palauttaa. Suomalaiset syövät nykyään eniten maailmassa sokerimakeisia. Makeisten suuri kulutus näkyy valikoimassakin. Jokainen voi sen nähdä kun menee markettiin. Karkkihyllyt ovat suurimpia ellei suurin yksittäinen osasto kaupassa.
On olemassa yrityksiä, jotka kannustavat henkilöstöään liikkumaan mm. järjestämällä heille kuntosalivuoroja. Tämä on hyvä tapa pitää työntekijöistään hyvää huolta. Valtionkin tulisi miettiä keinoja, millä se voisi rohkaista yrityksiä entistä enemmän tukemaan työntekijöidensä liikunnallisuutta.
Lihavuuden lisääntyminen on vakava asia, jota vastaan tulisi taistella. Kyse on meidän kansakuntamme hyvinvoinnista. Teoriassa hyvään kuntoon ja kuosiin on helppo päästä. Ei muuta kuin liikkuu enemmän ja syö vähemmän. Käytännössä asia ei ole näin helppoa. Sen vuoksi ihmisiä tulisi kannustaa terveellisiin elämäntapoihin monin keinoin.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti