Viikonloppuna matkasimme Posiolle tapaamaan muita keskustanuoria rennon ilmapiirin, kauniin luonnon ja hyvän saunan merkeissä. Koska tunnelma oli tiivis ja rento oli helpompi antautua tutustumaan uusiin ihmisiin ja keskustelemaan heidän kanssaan. Oman mielenkiintoisen mutta tähän asti vielä lyhyen elämäni aikana olen tullut huomanneeksi että toisten mitä erilaisempien ihmisten kanssa keskusteleminen on hienoimpia tapoja avartaa maailmaa. Muiden suusta ja eleistä oppii asioita joita itse ei tulisi mistään muualta oppimaan, ei elokuvista, kirjoista tai edes koulusta. Sillä opitut ja havaitut asiat saavat ihmisten päässä aivan uudenlaisia merkityksiä, korostuksia ja suhteita.
Valitettavan usein tulee huomatuksi miten monet ihmiset eivät haasta itseään ajattelemaan. Nysyisin tarjolla on helppoja kehyksiä joiden rajoissa ja mukaan ihmisen on mukavaa sekä kivaa elää sitä sen enempää miettimättä. Jokaisen on kätevää kuluttaa itselle suotu aika erinäisten viihdykkeiden parissa jotka on hyväksyttyä ottaa kevyesti. Hyvänä esimerkkinä joskus jopa reilusti yli miljoona ihmistä television ruutuun keräävä tv-sarja Salatut Elämät. En ole yhdenkään tuttuni kuullut miettineen miksi tiettyjä asioita näytetään kyseisessä sarjassa. Onko asiat ajan kuvauksia vai elämisen malleja joita meidän on helppo noudattaa, voiko sarjaa pitää jopa suoranaisena aivopesuna. Olemmeko ikinä tulleet miettineeksi minkälainen valta tällä ajankohdalla arkipäivisin kello 19:30 on monien ihmisten elämään. Joidenkin ajankäyttöä se rutinoi ja säätelee. Jotkut saattavat muuttaa käsitystään ihmissuhteista sarjan vuoksi tai joitain se innottaa vaikkapa kouluttautumaan ja vaihtamaan alaa. Jos jo yhdellä tv-sarjalla on noinkin suuri valta, mitä koko medialla on kun otetaan huomioon kuinka suuren määrän aikaa keskimäärin kulutamme sen eri osa-alueiden parissa.
Innostaminen, motivoiminen ja inspiraation saaminen eivät ole huonoja asioita. Ongelmaksi kuitenkin usein muodostuu ajatusten ja näkemysten yksipuoleistuminen. Oma ehdottomuus, avoimuuden puute tai pahimassa tapauksessa laiskuus saattaa johtaa täydelliseen yksinkertaisuuteen. ”Näin tämä on aina ennekin toiminut”, ”Kyllä äitikin on näin sanonut” tai ”Kyllä minä tiedän miten kaikki menee” ovat usein kuultuja tokaisuja ainakin itse tapaamieni ihmisten keskuudessa. Itsestäänselvyydet hallitsevat elämää. Lisäksi usein koemme vähäisen määrän tietolähteitä tosiksi, niiden totuudenmukaisuutta joskus edes harkitsematta. Jokainen asia kuitenkin minkä havaitsemme tai olisimme mahdollisia havaitsemaan mikäli sen tekemisimme, on jokin välähdys tai hengähdys maailmastamme, tieto jonka saamme ei missään nimessä ole mitätöntä, mutta se voi olla harhaanjohtavaa.
Mielestäni yksi suurimpia yhteiskuntamme haasteita onkin ajattelemattomuus. Uhkaavaa on miten helposti ihmiset ovat nykyisin johdatettavissa ja vielä uhkaavampaa on jos ihmiset antavat mahdollisuuden olla johdettavissa täysin väärään suuntaan. Siksi jokaisen olisi hyvä löytää omanlainen kriittisyys päättäjiä, mediaa ja omia ajatuksiaan kohtaan.
Olen innoissani jokaisesta saunaillasta joka vastaani tulee, sillä tiedän varmasti siellä kuulevani uskomattoman hienoja tarinoita, mienkiintoisia väitteitä ja syviä keskusteluja jotka kaikki varmasti opettavat ja avartavat.
4 kommenttia:
Todella syvälliselle tasolle pääsit pelkän Posio-reissun pohjustuksella. :D Mutta totta tuo on. Ihmiset ovat ajattelemattomia ja välinpitämättömia. Mutta kun monen mielestä kaikki heidän ympärillään on jo ihan ok, eikä ajatteleminen asiaa ainakaan muuta.
Niin asiaa se ei muuta, ja itsekin mitä enemmän on maailmaa nähnyt sitä hirveämmältä kaikki tuntuu :D kuitenkin surullista on tietynlainen kunnianhimottomuus itsensä kanssa ja se että nimenomaan tyydytään siihen mitä jo on, miettimättä voisiko asia olla paremminkin. Ehkä itse muutaman vuoden päästä tyydyn kamalaan maailmaan, mutta en nyt ihan vielä :)
Ei tähän maailmaan saa olla ihan tyytyväinen koskaan. jos kaikki on vaan tyytyväisiä, ei kukaan koskaan tekiskään mitään muutoksen eteen. Kehitys on tyytymättömyyden ja ajatusten kilpailun tulosta. Nih...
Armeijassa jo opetettiin, että massojen liikkeitä on helppo ennakoida, mutta yksilön liikkeitä jo huomattavasti vaikeampi. Esimerkiksi kuvitellaan, että lentokentällä räjähtää pommi. Suunnilleen osamme kuvitella millainen kaaos siitä syntyy jne. Mutta vaikeaa arvata, mitä juuri Jallu, joka oli räjähdyksen sattuessa lentolippuja ostamassa tekee. Soittaako hätänumeroon, juokseeko ulos ovesta, meneekö täysin lukkoon tai jotain muuta.
Massoja aina ohjaillaan. Ja mielestäni yksi poliittisen järjestelmän tehtävänä on suojella massoja (markkinoiden ohjaukselta) ja omalta osaltaan ohjata massoja oikeaan suuntaan. Mikä taas on oikea suunta, onkin jo toinen juttu. Tässä vaiheessa astuu kuvaan arvot ja aate. Mutta emme mene nyt siihen.
Valitettavaa nykypäivänä on, että markkinoille on annettu ja osittain myös medialle liian vapaat kädet toimia miten haluaa.
Meitä ihmisiä aina joku ohjailee. Ollaanhan me laumaeläimiä. Mutta markkinat eivät ole meille hyvä suunnannäyttäjä. Edustuksellinen demokratia poliitisineen järjestelmineen ei ole täydellinen, mutta kehityskelpoinen.
Lähetä kommentti