4.6. Korhonen piti tiedotustilaisuuden Keskustan puoluetoimistolla Apollossa, jossa hän kävi läpi osuuttaan Kehittyvien maakuntien Suomi-yhdistykseen. Kuten nyt jo on aivan selvä, ei hän ollut perustamiskokouksessa mukana, mutta heittikin toisen "totuuden" ilmoille. Korhosen mukaan Tiilikainen on taustalla hänen mustamaalausyrityksessä liittää hänet KMS:ään. Sen lisäksi Korhonen nosti esille seikan, että 2005 Tiilikainen oli konkurssiin menneen yrityksensä kanssa talousrikosepäiltynä, joka ei kuitenkaan koskaan johtanut syytteeseen. Sen Korhonen "unohti" mainita. Lopuksi Korhonen vielä epäili KMS:n varapuheenjohtajan sukulaisuusyhteyttä Tiilikaisen yritysten tilintarkastajaan.
Mikäli Korhonen uskoisi voittoonsa, ei hän olisi lähtenyt tällaiseen loanheittoon ollenkaan mukaan. Korhonen on patistanut kannattajiaan liikkeelle. Siinä ei sinäänsä ole mitään outoa, mutta tapa jolla hän on ihmisiä aktivoinut on ollut lähes agressiivinen. Kaiken päälle Korhonen on jo maininnut, että mikäli hän häviäisi puoluesihteerivaalit, hän asettuisi melko varmasti ehdolle enisvuoden eurovaaleissa. Kaikki viittaa siihen, että Korhonen tutiseen housuissaan.
Tiilikaisen veto vaatia täydellistä selvitystä puoluejohdon kytköksistä KMS:een oli tietenkin myös taktinen veto, mikä toki kohdistui epäsuorasti Korhoseen, muttei asia sentään mennyt henkilökohtaiseksi. Sekä Keskustan kenttäväki, että puolueeton valtamedia on ottanut Tiilikaisen positiivisesti vastaan ja korostanut hänen hyviä puoliaan. Korhosta sen sijaan on tituleerattu kokoajan sooloilijaksi. Nämä ovat varmasti vaikuttaneet Korhosen mielialaan ja rikkoneet osaltaan sitä harhakuvaa, että Korhosen voitto olisi itsestäänselvyys.
Joensuun puoluekokous tulee olemaan äärimmäisen mielenkiintoinen kokonaisuudessaan ja erityisesti sen puoluesihteerikilvan osalta. Ja olen aivan varma siitä, että Tiilikainen tulee yllättämään.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti